Jänö lähti töihin ja aamuhalauksen seurauksena täällä tuoksuu joku miesten tuoksu. Kolme vaihtoehtoa: Armani, Bossi tai Bekkis. Ne on ainoat tuoksut joista oikeesti tykkään ja tästä tuoksusta mä pidän nyt suunnattomasti. Ehkä se johtuu hiukan haikeasta fiiliksestä kun olisi toivonu toisen rutistavan kunnolla ja sanovan että oon ihan pöhkö. Sitten mä olisin kitissy vastaan kaikkea muttamuttaa ja se olisi vaan pussannu ja sanonut että ei pidä kelaa liikaa, vaan halata. Sitten mäkin olisin ollut sitä mieltä että ylireagoin ja olin dorka. Nyt se ei kuitenkaan mennyt niin ja mulla on edelleen paha mieli, kun toinen ei reagoi mitenkään. Sitä ei tunnu haittaavan että mun on paha mieli ja sen lisäks oon vielä kipeä ja menkkahirmu. Tätä menoa suoranainen raivopää-räbit.
Siitä huolimatta et aio jäädä maahan makaamaan, vaikka mulla onkin kaikin puolin potkittu olo. Tai tässä tapauksessa sänkyyn ja olokin on lähinnä flunssainen. Anyhow, aion herättää noi Jänön jälkeläiset kunnon aamupalalla ja sitten vien ne riehumaan ulos, nyt kun pakkanen on lauhtunut. Pulkkamäki olis kova luu, mutta Jänö vei meidän ainokaisen auton ja lähimpään mäkeen on matkaa, eikä ihan koko päivää oo aikaa riekkua hangessa, sillä illalla sitä on taas lähettävä elantoa tienaamaan. Motivaatiosta ja olosta viisveisaamatta.
